29.10.2013

Terkut Helsingistä

Kuvaterveiset viime viikon Helsingin reissusta:


Voisin melkeinpä muuttaa Helsinkiin pelkästään Stockmannin jouluosaston takia! Olin ihan taivaissa siellä!!


 Pikavisiitti Helsingin luonnontieteellisessä museossa. Ihan huippu paikka!

 
 Viime viikon tapahtumilla elää taas seuraavat pari kuukautta! 

By: Jessica



19.10.2013

Kesäinen syyssää

Onko normaalia, että oma lämpömittari näyttää, että pihalla olisi +20 astetta, vaikka todellisuudessa asteet ovat melkein nollassa? Taitaa olla omassa mittarissa pikkasen jotain vikaa.. Tai sitten se johtuu parvekkeen lasi-ikkunoista. Luulin, että helpottaisin omaa elämää, kun ennen pihalle lähtöä riittää nopea vilkaisu mittariin, eikä tarvitse erikseen mennä parvekkeelle. Nyt näyttää siltä, että pelkkään mittariin vilkaisemalla lähden pelkällä t-paidalla ulkoilemaan tähän ihanaan syyssäähän.


Eilen touhusin ekaluokkalaisen serkkuni kanssa. Ilta meni pelaamisen ja leipomisen merkeissä. On yllättävän vaikea valita leivontaohjetta, johon 7-vuotias pystyy osallistumaan muutenkin, kuin pelkän kulhon ja vatkainten "puhdistamiseen". Loppujen lopuksi päädyimme kuitenkin herkulliseen ranskanpastillikakkuun, joka maistuu takuuvarmasti, ja jonka valmistamiseen pystyy pienikin leipuri osallistua. Reseptin kakkuun saat painamalla tästä.



Viikonloppuhan on aivan loistava ajankohta rästihommien tekoon, kun mitään muuta tekemistähän ei tietenkään olisi. Joten eikun koulutehtävien ja pyykkäyksen pariin. Hyvää viikonloppua!

By: Jessica

18.10.2013

Mascarpone-juustokakku

Olen ollut viime kuukauden todella kiireinen, joten olin kokonaan unohtanut postata tällaisen huippuherkullisen pakastimessa valmistuvan juustokakun. Tämä sopiikin hyvin eilisen postauksen teemaan, sillä resepti on mielestäni teemaltaan jotenkin talvinen ja sopii hyvin esim. jouluksi - tai tällä hetkellä joulunodotukseen. Maultaan se oli mielestäni todella herkullinen ja karhea keksimuru sekä pehmeä juustoseos olivat todella kiva yhdistelmä yhdessä.


Mascarpone-juustokakku:
4 munaa
1,5dl sokeria
1 sitruunankuori
200g mascarponejuustoa
4dl vispikermaa
300g digestivekeksejä
Tarjoiluun marjoja

Erota keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Vatkaa keltuaiset, sokeri ja sitruunankuori kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää mascarpone. Vispaa kerma ja lisää taikinaan. Vispaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää ne varovasti taikinaan. Murskaa keksit hienoksi. Lisää vuorotellen keksinmuruja ja taikinaa vuokaan. Alin ja ylin kerros saa olla keksinmuruissa. Napsauta muottia kevyesti pöydällä, jotta ilmakuplat häviää. Laita kakku pakastimeen 3-4 tunniksi. Huuhtele muotin ulkopuolta kuumalla vedellä, jotta kakku irtoaa muotista. Tarjoa marjojen kanssa

By: Jessica

17.10.2013

Ajatuksia talvesta

Se tunne, kun heräät aamulla, avaat kaihtimet/verhot ja huomaat, että maa on ihan valkoinen ja lunta sataa. Se tunne, kun juokset kiljuen äidin luokse kertomaan uutisesta. Se tunne, kun haluat heti mennä pihalle tekemään lumienkeleitä ja lumiukon. Näin se oli pienenä. Onhan se tässäkin iässä vielä osaksi niin, mutta nykyään mm. ensilumen tulosta tiedetään jo ennen kuin ehditty nousta edes sängystä: otetaan puhelin käteen, mennään lukemaan tuoreimmat facebook päivitykset ja joka toisella ihmisellä, lukee päivitys lumentulosta. Seuraavaksi aleetaan miettimään, minne ollaan piilotettu kaikki paksut toppatakit, huivit ja kalsarit. Mietitään, kuinka pitkään pärjätään converseilla ja kuinka pystytään kävelemään pihalla seuraavat kuukaudet kylmässä säässä. Enää ei tule sitä riemun tunnetta, kuten pienenä, kun sai pukea upouudet haalarit päälle ja laittaa kumisaappaat jalkaan. Enää ei koeta sitä iloa, kun saadaan rakentaa talven ensimmäinen lumiukko, kiinnittää sille porkkananenä ja tarkistaa joka aamu ikkunasta, onko nenä vielä paikoillaan.


Olen monena vuonna ensilumen tultua miettinyt, mitä ihmisille tapahtuu iän myötä. Itse olen siitä melkeinpä yhtä innoissani, kuin lapset, mutta suurin osa ihmisistä alkaa näyttämään hapanta naamaa, valittamaan kylmyydestä ja pimeästä, ja pelko kaamosmasennuksesta alkaa ottaa vallan. Itselleni tulee kaiken kurjuuden sijaan ensimmäisenä mieleen ajatukset pimeistä ja kylmistä illoista, kun saa sytyttää koko huoneen täyteen kynttilöitä, pukeutua lämpimästi huppariin, kaulahuiviin ja villasukkiin ja kääriytyä viltin alle.


Kyllähän sitä itsestä aina pitkän päälle huomaa, miten erityisesti pimeys vaikuttaa mielialaan, mutta yritän nähdä asian kuitenkin eri valossa: voimavarana. Talvella saa ihan luvan kanssa jäädä jopa lauantai-iltana kotiin peiton alle lepäämään ja olla tekemättä mitään. Shoppailunkin voi vaihtaa sohvalla röhnöttämiseen ja elokuvan katsomiseen. Tähän voinkin kommentoida, että talvella on ehkä kamalinta mennä shoppailukierrokselle! Se on ihan kamalaa, kun kierrät kaupoissa ja löydät ehkä yhden kivan paidan ja sen takia joudut riisumaan koko vaatekerroksen pois ja jälkeenpäin pukemaan takaisin päälle. Hermo siinä vain menee. 


Neuvona voin siis sanoa, että sen sijaan, että talven näkee pelottavana mörkönä, joka ahdistelee monta kuukautta, sen voi nähdä positiivisena ja rentouttavana vuodenaikana, jolloin kerätään voimia tulevaan kevääseen ja kesään, jolloin joka viikko juostaan tapahtumasta toiseen. Nyt kuuluu nauttia tästä ajasta, kun on luvallista jäädä vaikka joka ilta sohvannurkkaan makaamaan. Toisaalta, jos kokemuksesta tiedät kokevasi esimerkiksi kaamosmasennusta, piristä itseäsi ihan tietoisesti, hemmottele itseäsi ja aloita masennuksen ehkäisy hyvissä ajoin! 

Minä aion viettää tämän illan lämpimissä vaatteissa kaulahuivia ja villasukkia myöten, sillä parantelen eilen noussutta kuumetta ja pari päivää kestänyttä flunssaa. Odottelen myös innolla, kuinka valkoinen maa tuolla pihalla on huomenna aamulla. :)

By: Jessica

16.10.2013

Hello!

Nyt se päivä vihdoinkin koitti, kun sain aikaiseksi tulla tänne päivittämään kuulumisia! Viime kuukausi on ollut yhtä hälskettä ja hälinää täynnä, ja bloggaus on sen myötä jäänyt vähän vähemmälle. Olen mm. yrittänyt olla kunnon koululainen ja käydä kaikissa mahdollisissa bileissä ja pippaloissa, olen vaihtanut osoitetta, saanut uuden työpaikan, nauttinut tästä kauneimmasta syksystä, mitä oon koskaan nähnyt ja muuten vaan nauttinut elämästä.


Pakko kysyä, että käykö sulle koskaan niin, että jotain kokki- tai ruokaohjelmaa katsoessa alkaa tehdä niin kovaa mieli ottaa oma kulho ja vatkain esille, että kellonajasta välittämättä alat leipoa? Mulle nimittäin kävi niin eilen. Katoin koko Suomi leipoo-ohjelmaa nauhalta 10 jälkeen illalla ja huomaamatta aloin itsekin väsätä kaapista löytyvistä aineksista leipää. Ja tottakai, koska olen ollut pullahiiri koko ikäni, söin koko leivän..


Seuraavissa kuvissa ei ole mitään iPhonen piilomainontaa, mutta sen verran voin mainostaa, että tuo puhelin on ehkä yksi parhaimmista - ja huonoimmista ostoksista, minkä olen koskaan hankkinut. Enää ei tarvitsi kokea hetkiä, jolloin ravintolassa ruokaa odotellessa tai koulussa välitunnilla, minä olen ainut, joka tuijottelee ympäriinsä kärsimättömästi ja odottelee ajan kulumista, kun kaikki muut näpräävät puhelinta. Ei, nykyään minä kuulun samaan joukkoon ja olen yhtä puhelinriippuvainen, kuin kaikki muutkin. Miinuksena voin sanoa, että kamera on yhä useammin jäänyt kotiin, kun iPhone on niin paljon kevyempi ja kätevämpi kamera, kuin painava järkkäri. Tässä asiassakin minusta on tullut samanlainen, kuin muista: kuvailen joka paikassa jokaista asiaa.



By: Jessica
flerror3messageInvalid Content-Type.